Hirsiholma

ALUSSA oli siemeniä tuulessa Ne olivat tulevien seinähirsien siemeniä. Ja kevät eteni ja kivien välistä juoksivat vedet järviin. Ja selkä tummui ja repesi keskeltä. Sulaan laskeutui lintu. Yli jääkenttien, läpi valoisien öiden kaikui se ääni. Kuuiikkka, kuiiikkka, kuiiikka, kui. Kaunis ja painava laulu. Mitä se lauloikaan? Mitä se lauloi? Jos sellaisena yönä soutaa järvenselkää, jättää veneen lipumaan ja kuuntelee. Siellä se taas pian laulaa. Ääni purkautuu ilmoille vesilinnun uumenista, kantaa yli selän, siroutuu kivistä ja kallioista eri suuntiin, vaimenee, melkein katoaa. Niin kuin vene olisi ankkurissa suuren katedraalin keskellä ja sen holveissa kaikuisi alkulinnun ääni. Suuren katedraalin keskellä Siinä voi häivähdyksen verran aistia jotain mikä on aina ollut ja vieläkin on ja jonka soisi aina olevankin, jotain arvokkaan tuntuista. Kuin astuisi kilpikaarnaiseen honkalehtoon tai kävelisi ikivanhan kaupungin kaduilla. Ääneen on kinostunut paljon aikaa, tulee tyynempi olo sen ...

  TALOPUUT Mistä löytäisi tarpeeksi suuria puita hirsitalon seiniin? Talon kehä on tarkoitus salvoa kahdeksan tuuman pelkkahirsistä, latvahalkaisijan on siis oltava minimissään kaksikymmentäkahdeksan senttiä. Mistä sellaisia? Lähiseudun metsät ovat nuoria, onhan paikallinen sahalaitos niittänyt näitä korpia ja kolmekymmentä vuotta. Kun ympärilleen tähyilee on lähes kaikki puut alamittaisia talopuiksi. Talomäntyjä ei alkanut löytyä. Menimme vierailulle tyvitukkitaloon. En ole nähnyt toista niin järeistä puista tehtyä. Seinähirsien minimihalkaisija taisi olla likimain 50 cm.  Talon omistaja kertoi, että jotkut tutkit ovat niin suuria, etteivät mahdu sisään sahan kidasta ja niitä sitten kertyy sahan pihalle. Sellaisen lanssin oli mies löytänyt ja ostanut. Ne olivat kuusia. Kuusistakin voi siis veistää hirsikoteja. Koskelan Jussikin teki niin. Mutta mistäs sellaisia kuusia?  Puolen kilometrin päästä tontilta löytyi yli satavuotinen kuusikko, suurin puu oli juurestaan reilu...

HIRSISAUNA Huussia sahaillessa syttyi kipinä hirsihommiin. Ilmassa oli ollut ajatus, tehdä sauna jostain vanhasta hirsikehästä. Kun huomasin että osaan tehdä salvoksia, vahvistui ajatus, että tehdään se sauna sittenkin uusista puista. Ei se liian iso homma ole ja tulee kestävämpikin. Tosin seiniltä jää pois se autenttinen ajan patina. Nurkkasalvosta miettiessä oli helppo päätyä lohenpyrstöön. Se näyttää hyvältä ja olin sen tekemistä jo kokeillut huussin nurkilla. Tekee nyt vain samat asiat paksumpiin hirsiin ja niin hyvin kuin osaa. Salvostyypiksi valikoitui lohenpyrstö. Tuumasta toimeen Saunan piirustuksia alettiin hahmotella pohjakuvasta käsin. Äärimitoiksi tuli kolmonen ja vitonen, tasalukemat. Ehkä hieman alkeellista ajattelua edusti nojailla kokonaislukuihin rakennusta suunnitellessa, mutta sellaista se on, kun ei ole minkäänlaista kokemusta asiasta. Kuva on vielä aika rakeinen ja näkemys ohut ellei olematon. Mutta tekemisen into on kirkas. Voisi olla ihan hyvä löytää joku, j...